Nettiyhteyden nopeus riippuu oikeastaan joko yhteyden käyttämästä tiedonsiirtotekniikasta tai operaattorin toimittaman liittymän laadusta. Näiden lisäksi nettiyhteyden nopeuteen ja toimivuuteen vaikuttavat myös monenlaiset eri tekijät. Tällaisia ovat mm. käytetty siirtotekniikka, selaamiseen käytetyt laitteet ja niiden ohjelmistot, sijainti sekä kuinka monen käyttäjän kesken yhteys on jaettu. Kiinteän verkon ja mobiiliverkon välilläkin on eroja nopeudessa. Kannattaakin tehdä jatkuva netin nopeustesti useampaan kertaan luotettavan tuloksen saamiseksi.
Kuinka nopea netin pitäisi olla?
Jos nettiä pääasiallisesti käytetään ainoastaan sosiaalisen median ja uutisten selaamiseen, ei ole tarvetta kovinkaan nopealle nettiyhteydelle. Vaikka verkkoa käyttäisikin useampi henkilö samaan aikaan, tällaisella peruskäytöllä ei ole juurikaan vaikutusta. Vasta jos useampi käyttäjä vaikkapa striimaa jonkinlaista sisältöä samaan aikaan, nettiyhteyden nopeuden pitää olla tarpeeksi nopea. Suoratoistopalveluja katsellaan aina reaaliajassa, joten tällöin nettiyhteyden on syytä olla riittävän nopea. Myös parhaat casinot tarvitsevat tarpeeksi nopean yhteyden, jotta pelit sujuvat mahdollisimman saumattomasti.
Netin nopeuteen vaikuttavat monet tekijät
Aina hitaan nettiyhteyden taustalla ei ole huono operaattori, vaan osasyynä voivat olla myös käytetty laitteisto ja laitteessa olevat ohjelmat. Varsinkin jos päivitetään nopeampaan liittymään, on hyvä varmistaa että reititin on ajan tasalla ja sen kapasiteetti riittää myös uusiin maksiminopeuksiin.
Monesti operaattorit tarjoavat liittymän yhteydessä myös reitittimiä, mutta se ei välttämättä ole halvin tarjous. Jos modeemin hankkii jostain muualta, kannattaa varmistaa että sen standardit ovat samat. Myös langattoman reitittimen sijainnilla on merkittävä merkitys kodin WiFi-nopeuden kannalta. Varsinkin paksut betoniseinät voivat estää signaalien kulkua, samoin metalli ja peilit voivat heikentää sitä.
Jos koti on vähänkään isompi, voi olla hyvä hankkia WiFi-vahvistimia jakamaan verkkoa eri huoneisiin. Myös antennien suuntauksen säätäminen voi vaikuttaa suotuisasti. Signaali leviää pystyasennossa tehokkaammin leveyssuunnassa, ja vastaavasti vaakatasossa korkeussuunnassa. Jos talossa on kaksi kerrosta, kannattaa reititin sijoittaa yläkertaan. Parhaan mahdollisen sijoittelun saa selville vain kokeilemalla. Reititintä kannattaa siirtää ja tehdä netin nopeustesti moneen kertaan mahdollisimman luotettavan tuloksen.
Netin nopeuteen vaikuttavat myös selaimen asetukset ja sen tehokkuus, virustorjunta, palomuuri sekä tietokoneen prosessitehokkuus ja sen muistin määrä. Myös nopeustestiin käytettävällä laitteella voi myös olla vaikutusta tulokseen. Luotettavimman tuloksen saa kytkemällä tietokoneen suoraan reitittimeen ethernet-kaapelilla. Lisäksi laitteesta on hyvä sulkea kaikki ohjelmat. Kodin muut älylaitteet voivat myös käyttää nettiä itsekseen vaikkapa hakemalla päivityksiä.
Koska etätyöt ovat suosiossa, myös VPN-yhteyksien suosio on kasvanut. Tietoturvan kannalta tämä on hyvä asia mutta se myös voi hidastaa netin nopeutta. VPN-tarjoajan käyttämien palvelinten sijainnit ja kapasiteetti vaikuttavat tähän, varsinkin ilmaisten VPN-palveluiden kapasiteetti voi olla todella alhainen. Onkin siis hyvä tehdä jatkuva netin nopeustesti, jotta saadaan selville netin todellinen nopeus.
Erilaisilla yhteyksillä on erilaiset maksiminopeudet
Kaapelilaajakaistan tiedonsiirto tapahtuu kaapelitelevisioverkon välityksellä, modeemi kytketäänkin television antennirasiaan. Kaapelilaajakaistaa tarjoavat monet operaattorit, yleensä kuitenkin alueellisesti eli jokaisessa kaupungissa on vain yksi tarjoaja. Kaapelin kautta on voidaan päästä jopa 1Gbit/s latausnopeuksiin. Tämä on kuitenkin vain maksiminopeus, todellinen nopeus on useimmiten alhaisempi.
Valokuidun tiedonsiirto tapahtuu valopulsseina. Tämän ansiosta nopeudet voivat olla todella suuret ja kapasiteetti lähes rajaton. Yleensä valokuituyhteyksiin perustuvissa laajakaistoissa maksiminopeuden luvataan olevan1Gb/s. Valokuidun kohdalla todellinen nopeus myös usein on erittäin lähellä tätä, sillä vaikka kuormitus kasvaakin, jaetun verkon kapasiteettia voidaan nostaa.
4G tiedonsiirtoon käytetään LTE-verkkoa joka on otettu käyttöön jo vuonna 2010. Maksiminopeus näissä liittymissä on yleisimmin 100 Mbit/s, tosin periaatteessa tekniikka mahdollistaa paljon suuremmatkin nopeudet, kuten jopa 1 Gbit/s. Käytännössä yhteydet ovat kuitenkin usein paljon tätä hitaampia, sillä 4G-verkko on todella herkkä kuormitukselle. Nopeudet ovat laskeneet viime vuosina kautta maan ja todellinen huippunopeus voikin olla jopa alle 10 Mbit/s. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos henkilöllä on paljon suoratoistopalveluita käytössään.
5G mahdollistaa paljon nopeamman nopeuden kuin 4G-verkko. 5G:n huono puoli on sen melko huono kantama, joten tämän vuoksi verkko vaatii tukiasemien tiheän sijoittelun. Kiinteässä 5G:ssä aktiiviantenni sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle, josta se jatketaan talon sisäverkkoon ilman että seinillä on vaimentavaa vaikutusta. Valokuitu on edelleen nopeampi ja paljon tasalaatuisempi vaihtoehto, mutta 5G voi olla hyvä vaihtoehto, mikäli nopeaa kiinteää nettiyhteyttä ei kohtuullisen järkevillä kustannuksilla ole saatavilla.