Taloudellista tilannetta ja sen kehitystä voidaan tarkastella aina vasta jälkikäteen. Tätä kirjoittaessa (syksyllä 2021) on mahdollisuus tarkastella sitä, miten korona vaikutti Suomen taloudelliseen tilanteeseen vuonna 2020. Se, millaisia vaikutuksia koronalla oli Suomen taloustilanteeseen vuonna 2021, selviää tarkemmin vasta noin vuoden päästä – eli syksyllä 2022.
Jää nähtäväksi, missä vaiheessa koronapandemia hellittää. Meillä voi olla edessämme vielä kolmaskin koronavuosi, vaikka esimerkiksi rokotekattavuus on jo hyvä. Koronalle ja taloustilanteelle on yhteistä se, että tulevia muutoksia ei voida tietää ennalta. Kaikki arviot tulevasta ovat loppujen lopuksi vain ennusteita, vaikka ne pohjautuisivatkin tarkoille laskelmille ja analyyseille.
Tässä artikkelissa käsitellään sitä, millainen Suomen taloudellinen tilanne oli vuonna 2020, koska tästä asiasta meillä alkaa olla jo riittävästi faktatietoa.
Koronapandemia aiheutti taloustaantuman
Kenellekään ei taida tulla yllätyksenä se, että koronapandemia aiheutti taloustaantuman vuonna 2020. Yrityksiä kaatui ja monet menettivät työpaikkansa.
Vuoden 2020 taantuma ei kuitenkaan ollut niin paja tai pitkäkestoinen kuin esimerkiksi 1990-luvun alussa. 1990-luvun lama aiheutti syviä haavoja monen yrityksen ja yksityishenkilön talouteen.
Monet talouselämän sektorit selvisivät vuoden 2020 taantumasta lähes kuivin jaloin, mutta joillain alueilla taantuma tuntui pahemmin. Kuluttajatkin olivat epätasa-arvoisessa asemassa. Muun muassa ikäluokka vaikutti siihen, miten taloustaantuma tuntui omassa elämässä (vai tuntuiko se lainkaan).
Bruttokansantuote laski vähemmän kuin luultiin
Bruttokansantuotetta pidetään kunkin maan tai alueen taloudellisen suorituskyvyn mittana, sillä se kuvaa taloudellisen toiminnan laajuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Jos BKT nousee, voivat kaikki tarkastelijat tunnistaa maan talouden olevan kasvussa. Jos BKT junnaa paikoillaan tai laskee jonkin verran, on kyse talouden taantumasta. Selvä lasku voi johtaa maan taloudelliseen lamaan.
Suomen bruttokansantuotteen ennustettiin (varsinkin alkuvuodesta) laskevan merkittävästi vuonna 2020, mutta loppujen lopuksi BKT laski vain 2,9 %. Muissa EU-maissa BKT:n lasku oli keskimäärin huomattavasti suurempaa.
Kuten edellä jo todettiin, jotkin alat kärsivät koronapandemiasta muita enemmän. Erityisen pahasti kärsivät majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenteen toimiala sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen palvelut. Informaatio- ja viestintäpalveluiden osalta nähtiin jopa kasvua, joten koko palvelualan ei voida sanoa ottaneen siipeensä vuoden 2020 aikana.
Viennin volyymi laski peräti 6,7 %. Yksityisen kulutuksen volyymin lasku oli puolestaan 4,8 %. Yksityisen kulutuksen supistumiseen vaikuttivat rajoitustoimet ja yleinen epävarmuus, sillä työllisten määrä laski loppujen lopuksi vain noin 2 %, eivätkä palkatkaan pienentyneet kuin noin 0,4 %.
Koska kotitalouksien voidaan katsoa säästäneen vuonna 2020 noin 6 miljardia euroa (nettona), on oletettavaa, että kulutus kiihtyy lähiaikoina. Koroton ensilaina voi jäädä ottamatta, jos hankinnat voi tehdä korona-aikana säästetyillä summilla. Lainaa ei muutenkaan kannata pitää ensisijaisena vaihtoehtona, sillä koronakriisin takia määrätty väliaikainen korkokatto on päättymässä 30.9.2021. Lainat eivät ole erityisen edullisia edes korkokaton aikana, sillä maksimikoroksi määrättiin 10 %.
Investoinnit supistuivat Suomessa viime vuonna vain 0,7 prosenttia, mikä tuntuu jopa yllättävän pieneltä laskulta.
Kesä 2021 luo uskoa tulevaisuuden vakaaseen talouskasvuun
Suomen tulevaa taloustilannetta voidaan tässä vaiheessa vain ennustaa, eikä edes juuri päättymässä olevasta kesästä voida sanoa mitään varmaa. Suomen taloudellinen tilanne vaikuttaa kuitenkin parantuneen ja kuumentuneen, sillä kesä 2021 on ollut vilkas myös erilaisilla palvelualoilla.
Palveluiden ja kaupan liikevaihto sekä kuluttajien luottamusindikaattori ovat nousseet peräti ennätyslukemiin. Työllisyys on parantunut, ja samalla palkatkin ovat kasvaneet. Myös syrjäseuduilta on viime aikoina saatu hyviä uutisia työttömyyden vähenemisestä.
Ennakkotietojen perusteella esimerkiksi viestintäpalvelut ja vähittäiskauppa ovat vain jatkaneet kasvuaan. Myös rakentamisen liikevaihto ja asuinrakentamisen volyymi ovat kasvussa.
Teollisuustuotanto ei juurikaan kärsinyt vuonna 2020. Vuonna 2021 teollisuudelle kuuluu vieläkin parempaa, sillä ala – etenkin metalliteollisuus – on selvässä kasvussa.
Tällä hetkellä uskotaan, että talouskasvu Suomessa on varsin vakaata tulevina vuosina. Nousupyrähdyksen uskotaan taantuvan vuoden 2022 loppuun mennessä, kun ihmiset kyllästyvät kuluttamaan säästöjään – tai säästöt on ehditty käyttää viimeiseen euroon. Jää nähtäväksi, kuinka paljon kulutus oikeasti kiihtyy, ja näkyykö se myös kuluttajaluottojen kannassa, maksuhäiriömerkinnöissä tai ulosottoon joutuneiden määrässä.
BKT:n kasvuprosentin ennustetaan olevan vuonna 2022 keskimäärin 3 %. Sen jälkeen Suomen talouskasvun uskotaan jäävän vajaaseen kahteen prosenttiin.